|
|
PAANUKATTO JA TERVAUS:
Suomessa on pitkät perinteet paanukatoista. Paanuja tehdään perinteisesti käsityönä halkomalla ja veistämällä, jolloin niiden syyrakenne säilyy ehjänä ja paanuista tulee tervattuina kestäviä. Paanut sopivat parhaiten jyrkkiin kattokulmiin ja aluskatteeksi perinteiseen paanukattoon kuuluu tuohi. Paanujen naulaus tehdään litteillä takonauloilla ja yksi naula per paanu on riittävä määrä. Toisessa kerroksessa paanu tulee naulatuksi vielä "hännästään", joten paanun mahdollinen vaihto on helpommin tehtävissä.
Paanuja Hattulan Pyhän Ristin kirkon katolta vuodelta 1979:

Tervan laatu:
Oikean rakenteen ja ensiluokkaisen
puutavaran käytön lisäksi täytyy muistaa,
että katon tervauksessa tervan laadulla
on ratkaiseva merkitys. Eri tervalaatuja
ei tule sekoittaa keskenään, ellei olla
täysin varmoja siitä, että terva on täysin
puhdasta (lisäaineetonta). Eri polttajien
tervan laatu vaihtelee huomattavasti,
koska osa polttajista käyttää raaka-
aineena sekapilkettä (havu- ja lehtipuuta). Onkin saatava 100 %:n varmuus siitä että terva
on poltettu pelkästään mäntypuusta. Samoin on saatava selvitys polttotavasta, eli onko terva haudassa vai säiliössä poltettua. Myös polton ajankohta on varmistettava, eli onko kysymyksessä vanha seisotettu tervaerä vai nuori, saman kesän poltosta saatu terva.
Lähde: Terva ja paanukatot, Olli Cavén, Museovirasto / rest
Linkkejä aiheesta:
www.kainuunmk.fi/terva/tervatieto.htm
www.talotori.net/omaterpare.php
www.paanukatto.com
www.rakennusperintö.fi
|
![]() |
kattotyö
KATTOTYÖT kattomaalaus peltikattomaalaus kattomaalauksia katto maalaus
kattotöitä peltitöitä kattotyöt peltityöt peltityö katot
|